Skotlanti

Skotlannin kevät 10. - 24.4.  (ensimmäinen viikko)

Matkasimme vaimon ja tyttären kanssa Skotlantiin, tutustumaan nähtävyyksiin, retkeilemään ja viettämään aikaa sukulaisten kanssa. Tässä makupaloja hienolta reissulta.

Edinburgh

Edinburgh on paljon historiaa sisältävä, noin puolen miljoonan asukkaan suurkaupunki, joka kuitenkin tuntui kokoistaan kompaktimmalta. Sellaiselta helposti ymmärrettävältä ja jotenkin sopivan kokoiselta. Vähän kuin Tampere on Suomessa sopivan kokoinen, mutta Helsinki taas jotenkin liian suuri. Alkuun keskustan "turistimaisuus" häiritsi hiukan, kun matkailijoita tuntui tosiaan riittävän ja nimenomaan turisteja varten olevia pikkukauppoja tuntui löytyvän joka nurkan takaa. Sitten kun tämän ymmärsi ja hyväksyi, aloin pitämään kaupungin elävyydestä. Arki-iltaisinkin oli paljon ihmisiä liikkeellä, musiikki soi ja kaduilla oli paljon kaikenlaista nähtävää ja ihmeteltävää. 

Alla Edinburgin linna meidän saapumispäivän iltana. Tuolloin hivenen satoi ja tuuli reippaasti. Itse asiassa koko kahden viikon retkeni aikana taisi olla vain kaksi tuuletonta päivää. Koti-Suomen kevyet tuulet eivät enää paljon tämän retken jälkeen tuntuneet.

Tässä alla Edinburghin keskustaa, Waverleyn juna-asema, mikä tuli tutuksi matkan aikana.

Näitä katutaiteilijoita riittää joka suurkaupungissa. Tässä Yoda esittelee leijunta taitojaan.

Toisen matkapäivän aamulla hilpaisin lenkillä kaupungin keskellä olevalle Holyrood Park -puiston huipulle "Arthur's seat". Tuolta avautui hienot näkymät ympäri kaupunkia. 

Tässä tunnelmallinen "Harry Potter" hautausmaa, sekä aiheeseen liittyvä lahjatavara-kauppa.

Tällä puhelinkopilla pääsi liikkumaan alas taikaministeriöön.

Ayr

Kahden Edinburgh päivän jälkeen, otimme junan Skotlannin länsirannikolle Ayriin, missä majoituimme siskoni perheen luokse. Saimme ystävällisesti heidän rivitaloasunnosta oman huoneen käyttöömme. Olikin tosi kiva nähdä koko perhettä monen kuukauden jälkeen.Ayr on semmoinen noin Hämeenlinnan kokoinen kaupunki meren rannalla. Ihan mukava tunnelmallinen keskusta, täynnä pikkuisia kauppoja ja kahviloita. Semmoinen, kuin varmaan monet kotimaisetkin pikku-kaupungit ovat olleet, kunnes joku keksi automarketit.

Tässä tohtori Lokki poseeraa kuvassa. Laskuvesi, joten joki ei ihan kauneimmillaan ole.

Kävin täällä myös parturissa. Toni's barber shop hoiti tukan siistiksi vaatimattomalla 5,20 punnan hinnalla (noin 6 euroa). Taisi olla itse Toni leikkaajana, semmoinen +70v ammattilainen, joka ei paljon puhunut mutta puhisi sitäkin enemmän. Lopputulos oli kuitenkin hyvä. Vieressä on muuten osto/myynti -liike, mitä näkyi useita joka kaupungissa. Eli ostavat esim. vaatteita ja elektroniikkaa, puhelimia jne. En ole kyllä tämmöiseen Suomessa ainakaan törmännyt, jos ei panttilainaamoita lasketa.

Lomallakin pitää päästä urheilemaan, tässä Emman kanssa ollaan lenkillä.

Minulla oli myös huhtikuun puoli maraton vielä juoksematta, joten täällähän se piti sitten tehdä. Rantaa pitkin, mikäs näissä maisemissa on tepastella pari tuntia.

Nousin rannalta ylös tuonne mäen päälle, ja siellä olikin vastassa lauma eläimiä. Tässä lampaita ja alpakoita. Jatkoin matkaa ja tulin hetken päästä suljetulle portille, mistä ei päässyt, joten piti kiivetä muurin yli. No, siitä aika pian vastaan käveli vanhempi herrasmies joka hiukan ihmetellen katseli minua. Johtui ehkä siitä, että olin tullut jotenkin takakautta suljettuun eläinpuistoon. Kaikenlaista sitä sattuu lenkillä.

Teimme Ayristä myös päiväretken läheiselle linnalle. Komeata on, ja kuulemma meille tulee tuollaiset rappuset seuraavaan taloon.

Highland

Yhteisen retkemme lopuksi (vaimo ja tytär palasivat tämän jälkeen Suomeen), suuntasimme junalla kohti Skotlannin pohjoisosaa, eli Highlandia. Juna puksutti saaren halki ensin länsi-itä suunnassa ja sitten kääntyi Cairngormsin kansallispuiston reunaa pitkin Invernessiin. Maisemat vaihtuivat pikkuhiljaa mäkisemmiksi, ja kaupungit pieniksi kyliksi. Inverness onkin ainoa varsinainen kaupunki Skotlannin ylämailla. Perillä majoituimme hotellille ja seuraavana aamuna vuokrasimme menopelin kiertoajelua varten. Tässä meillä kävikin aikamoinen tuuri, kun ainoa vapaana oleva oli 2016 vuosimallin BMW 118d M sport varusteilla. Kuljettajalle tämä sopi mainiosti ja vielä kun navigaattoriin saatiin suomenkielinen opastus, niin mikäs meillä oli ajellessa.

Kävimme tutustumassa Loch Nessiin, sekä jatkoimme siitä etelään Fort Augustiin ja edelleen Fort Williamsiin. Kelit vaihtelivat jatkuvasti, välillä satoi reippaasti ja sitten taas aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Maisemat olivat hienot ja oli kiva mennä taas oman aikataulun mukaisesti. 

Fort Augustus (alla) on siis pieni kylä Loch Ness järven etelä-päässä. Tämä oli aika suosittu turistikohde, mutta kun aurinko paistoi ja söimme täällä hyvän lounaan, niin eipä tuo nyt liikaa haitannut.

Fort Williamsilla kävimme vielä Brittien saaren korkeimman vuoren liepeillä, eli Ben Nevisin luona. Ylös asti nouseminen ei kuitenkaan kuulunut suunnitelmiin, ja kun vettäkin alkoi satamaan, käänsimme nokan takaisin kohti Invernessiä. Onneksi näin illalla liikenne olikin jo huomattavasti vähäisempää, koska ajaminen alkoi jo väsyttää. Auto sinänsä oli oikein hyvä ja sopiva tänne, mutta ylämaan kapeat tiet, väärällä puolella ajaminen sekä paikallisten reipas vauhti, vaati kyllä ylimääräistä keskittymistä mikä pisti väsyttämään jo lähes kymmenen tunnin ajon jälkeen.

Viimeisenä yhteisenä päivänä ajoimme Cairngormin kansallispuiston halki, paljon kehuttua vanhaa sotilastietä A93 pitkin. Maisemat olivat kieltämättä komeat, ja tiet välillä vain yhden auton mentävät. Pariin otteeseen tie nousi lähes kilometrin korkeudelle, ja yhdessä kohtaa tulikin lunta. Korvat olivat kaikilla usein lukossa, kun tiputeltiin minuuttitolkulla alaspäin. Bemarin 245 leveät sportti-renkaat olivat oikein mainiot täällä. Välillä sitten pysähdyttiin ottamaan pakollisia lammas-kuvia, kuten edellisenäkin päivänä. Tässä sellainen.

Keskellä vuoristoaluetta, pienessä kylässä poikkesimme sitten iltapäiväteelle, näin Brittien saarella kun kerran ollaan. Kyllähän tämä hyvältä maistui.

Näin siis meni meidän viikko Skotlannissa. Paljon nähtiin, kierreltiin saarta ympäriinsä ja oli oikein mukavaa yhdessä hassuttelua. Naiset jäivät Edinburghiin odottamaan seuraavan aamun lentoa takaisin Suomeen, ja minä lähdin palauttamaan vuokra-autoa Ayriin. Matka meni kutakuinkin ongelmitta ja illalla majoituin siskon perheen luokse, valmistautumaan seuraaviin retkiin.

Niistä sitten oma tarinansa...